Periaatteitani kasvattajana

Tavoitteenani on kasvattaa rodunomaisia, sosiaalisia, terveitä ja avoimia irlanninsettereitä. Olen saanut nauttia elämisestä rodun parissa jo yli 10 vuoden ajan ja haluan tarjota tätä herkkua myös muille. Jokainen pentue suunnitellaan huolella, jalostuskoirat valitaan tarkoin. Jalostukseen käyttämieni koirien tulee olla terveitä, luonteeltaan ja rakenteeltaan rodunomaisia koiria. Tavoitteena ei ole suinkaan lisätä määrää vaan panostaa laatuun. Suunnittelemani yhdistelmän tulee olla mielestäni niin laadukas, että olisin itse valmis ottamaan siitä pennun kotiini. Koiramäärän pidän kotonani kuitenkin maltillisena, sillä koirat ovat minulle perheenjäseniä ja niiden kanssa harrastetaan aktiivisesti.  Haluan taata, että niille jokaiselle on riittävästi aikaani. Edellä mainituista syistä yhteistyökykyiset sijoituskodit ovat kultaakin kalliimpia. Myös avoimuus terveys- ja luonneasioissa on mielestäni äärimmäisen tärkeää.

Luonne on mielestäni koiran tärkein ominaisuus sillä se vaikuttaa yhteiseen arkeen koiran kanssa kaikkein eniten. Hyvä luonteinen, sosiaalinen, reipas, itsevarma ja iloinen koira on omistajalleen ilo joka ikinen päivä. Toki myös kasvatuksella ja koulutuksella on suuri merkitys, mutta pyrin siihen, että pennuilla olisi ainakin hyvät lähtökohdat kasvaa tasapainoisiksi ja mukaviksi perheenjäseniksi. Luonneominaisuuksista jalostuksesta sulkevia tekijöitä ovat erityisesti arkuus (olipa se sitten ääniarkuutta, ihmisiin tai toisiin koiriin kohdistuvaa arkuutta), aggressiivisuus, eroahdistus ja liiallinen vilkkaus. Irlanninsetterin toki kuulukin olla vilkas, mutta vilkkaus ei saa olla häiritsevää vaan koiran pitää kyetä aikuisena myös rauhoittumaan ja lepäämään silloin kun mitään ei tapahdu. Arkuus on koirien käyttäytymistutkimuksissa todettu vahvasti perinnölliseksi ominaisuudeksi ja siksi arka koira ei missään nimessä ole jalostuskelpoinen.

Irlanninsetteri on sosiaalinen, niin ihmisiä, kuin toisia koiriakin kohtaan. 

Seuraavaksi tärkein ominaisuus on mielestäni terveys. PEVISAn edellyttämien tutkimusten lisäksi pidän tärkeänä, että pentueen vanhemmat ovat tutkitusti tai perinnöllisesti terveitä irlanninsettereillä esiintyvästä autoimmuunisairaus CLAD:sta sekä PRA:sta.  Koiran jalostuskäyttöä harkitessani suhtaudun myös erittäin kriittisesti autoimmuunisairauksiin, yliherkkyyksiin ja allergioihin sekä esimerkiksi epilepsiaan. Erityisesti allergiat, yliherkkyydet ja epilepsia ovat sairauksia jotka vaikuttavat koiran ja sen perheen jokapäiväiseen elämään ja siksi pidän tärkeänä, että sairaat koirat suljetaan pois jalostuksesta ja niiden lähisukulaisten mahdollinen jalostuskäyttö harkitaan tarkoin. Arvostan ns. perustervettä ja elinvoimaista koiraa jonka terveys ei rajoita normaalia arkea tai harrastamista.

Terve, tyyliäs, liioittelematon rakenne on myös yksi tavoitteistani kasvatustyössä. Irlanninsetterillä tulee olla vapaat, ulottuvat, vaivattomat ja tasapainoiset liikkeet. Liikkeet kertovat hyvin paljon koiran rakenteesta ja siksi niiden painoarvo on koiran rakennetta arvioidessa suuri. En myöskään tiedä mitään kauniimpaa kuin metsässä vapaana liikkuva irlanninsetteri, jonka koko olemus huokuu liikkumisen riemua. Kauniiden liikkeiden ohella toinen tärkeä rakenteellinen ”indikaattori” on mielestäni koiran ylälinja, jolla tarkoitetaan koiran niskasta hännänpäähän ulottuvaa linjaa. Ylälinjaan heijastuu kaikki se mitä sen alla on, eli koko koiran rakenne. Ylälinja kertoo paljon mm. koiran kulmauksista, mittasuhteista ja raajojen asennosta suhteessa runkoon ja siksi en ole valmis tekemään kompromisseja ylälinjan suhteen juurikaan. Terverakenteinen, oikeanlaiset liikkeet ja ylälinjan omaava koira ei ole vain näyttelykehien komistus vaan terveen rakenteen omaava koira on kestävä, se jaksa liikkua ja harrastaa eikä kärsi niin helposti tuki- ja liikuntaelin vaivoista. Myös rodun alkuperäinen käyttötarkoitus edellyttää koiran rakenteelta mm. kestävyyttä. Rodunomaiset yksityiskohtien, kuten silmien ja korvien asennon tai silmien tai karvan värin painoarvo jalostuksessa on pienempi. Rakenteen kohdalla on hyvä muistaa, että koiran perimän ohella myös ympäristötekijät kuten koiran kasvuajan ruokinta ja liikunta vaikuttavat koiran rakenteen kehittymiseen. Siksi on tärkeää noudattaa kasvattajalta saatuja kasvuajan ruokinta- ja liikuttamisohjeita. 

Kaisla liikkeessä. Kuva: Anu Sirviö